lauantai 9. lokakuuta 2010

Cool guys don’t look at explosions

Yleensä torstai-iltana räjähtää. Näin opiskelijapiireissä se merkitsee aikaistetun viikonlopun alkua, Karachissa konteksti on hieman eri.

Torstai-iltana töistä kotiin palattuani istahdin soittelemaan Egotrippiä kitaralla. Paikallista aikaa kello oli noin klo 19, tuntia ennen yksistä jokapäiväisistä sähkökatkoistamme. Ymmärsin aika nopeasti mistä oli kyse, kun kuulin kaksi lujaa ja terävää ääntä ulkoa. Iranissa vastaavan kuulleena tajusin, että kyseessä ei voi olla edes ukkonen. Varsinkin kun en ole tainnut nähdä pilven pilveä koko aikana. Hetken kuluttua kuulen sireenien tulvan, joten tiedän että jotain on varmasti tapahtunut. Saan heti viestin räjähdyksistä, varoittaen menemästä alueelle.

Edellisistä demonstraatioiden metsästyksistä oppineena tiedän suunnata Twitteriin ja sosiaalisen median maailmaan. Nopeaan selvisi, että kyseessä on Abdullah Shah Ghazin muistohauta alle kilometrin päässä kämpältäni. Paikka sijaitsee Park Towers –ostoskeskuksen vieressä, jossa tulee käytyä aika useasti. Itse muistohauta on suufilaisten tärkeä pyhäpaikka. Suufilaisuus on islamin ”mystinen” suuntaus, mutta näin täysateistin silmissä puhutaan yhdestä ja samasta asiasta. Huomasin omasta tunnetilasta torstai-iltana, että olin erittäin vihainen. En voi ymmärtää, miksi samaa pyhää kirjaa lainaavat, pitkälti samoista lähtökohdista ponnistavat ihmiset haluavat lähettää kaksi n. 15-vuotiasta juoksemaan portin läpi kohti ihmismassaa ja laukaisemaan itsensä niiden paljon luvattujen neitsyiden pariin. Mukaansa he saivat ilmaista ruokaa hakemaan tulleita kerjäläisiä sekä vapaaehtoisia jotka ovat tulleet jakamaan ruokaa. Olin vihainen.

Muutamaa päivää aikaisemmin olin ajanut paikan ohi, ja jutellut paikallisen ystävän kanssa siitä kuinka kiistelty kyseinen mausoleum on. Sufismi jakaa mielipiteet muslimien keskuudessa. Monet eivät pidä sitä edes islamiin kuuluvana. Päätin illalla nauttia USA:n suurlähetystöstä viime viikonloppuna salakuljetetun Heinekenin talomme katolla yhdeksän (tähän mennessä) kuolleen ja noin seitsemänkymmenen loukkaantuneen kunniaksi.


Jotta pääsisin purkamaan turhautumista, päätin mennä heti aamutuimaan paikan päälle. Illalla se ei olisi edes onnistunut, sillä julkinen liikenne lakkaa samalla sekunnilla ja riksat kaikkoavat maan alle. Aamulla ennen töitä kuitenkin luikertelin poliisien barrikaadien ohi pääoven lähelle. Paikalla oli armeija, poliisit, tv-ryhmiä ja minä. Vinkki kaikille jotka haluavat erityisoikeuksia tällaisissa tilanteissa: mene kauluspaitaan pukeutuvan ja kännykkään puhuvan herrasmiehen luo ja kysy lupaa päästä portille ottamaan kuvia. Tälläkin kertaa toimi. Otin kuvia noin 3m päässä siitä missä toinen, luultavasti huumattu, jihadisti päätti päivänsä.

Aamun lehdet kertoivat, että kyseessä on pohjois-Pakistanissa sijaitsevan etelä-Waziristanin heimoalueelle pesiytyneen Talibanin toteuttama isku.

Olin paikalla hyvään aikaan, sillä poliisit olivat juuri aloittamassatutkimuksiaan. Kuvassa lukee arabiasta vapaasti käännettynä: "jos havaitset jotain epäilyttävää, ilmoita siitä johdolle". Lukijoiden mieliksi jätin radikaaleimmat kuvat julkaisematta.

1 kommentti:

  1. Toivottavasti ei tätä lähemmäs pommit jne enää koskaan tule ! Tässä asiassa voisivat kaikki nuo täys-kieltämäsi jumalatkin auttaa, kukin tahollaan...
    Muuten, Fingerpori ehti jo käsitellä tämän neitsyt-jutunkin...

    VastaaPoista